Korjaukset

Käytössä olevat hissit - monet tiensä päässä

Hissien keski-ikä teknisenä laitteena on Suomessa suhteellisen korkea, yli 30 vuotta. Suomen lähes 60 000 hissistä arviolta yli puolet on peruskorjauksen ja modernisoinnin tarpeessa.

Käytössä olevilla hisseillä on keskimäärin ajettu lähes viisi kertaa maailman ympäri, mikä tarkoittaa valtavaa määrää käynnistyksiä, koska kerrostalojen kerrosmäärät ovat meillä melko pienet. Maailman ympäri ajettaessa parinkymmenen metrin matkoina kaikki liikkuvat osat varmasti kuluvat enemmän kuin ajettaessa pitempiä matkoja.

Vaikka säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla hissit on pidetty käynnissä ja suhteellisen turvallisina kulkuvälineinä, kulumisesta ja vanhojen määräysten mukaisten hissien rakenneratkaisuista johtuen ei toimintahäiriöiltä eikä onnettomuuksiltakaan voida välttyä.

Vanhimmat käytössä olevat laitteet on valmistettu jo 1900-luvun alkupuolella, ja niiden kori- ja muut rakenteet ovat usein sellaisia, jotka halutaan säilyttää. Modernisointi ja peruskorjaus eivät kuitenkaan edellytä niiden muuttamista, sillä muutokset tulevat tekniikkaan, joka ei kuulu hissin ”julkisivuun”, vaan on kuilussa ja konehuoneessa.

Varaosien saanti vanhoihin hisseihin on selkeä ongelma. Joudutaan miettimään korvaavia ratkaisuja ja hankkimaan laitteistoon huonosti sopivia varaosia, jotka eivät välttämättä toimi suunnitellulla tavalla. Näin käyttövarmuus ja joskus myös jopa turvallisuus voivat kärsiä.

 

Hissin automatiikan nykyaikaistaminen 1970-luvun talossa. (Kuva Sisko Vuorenmaa)

Ikä vähentää pysähtymistarkkuutta

Vanhojen hissien kerrosjakaja toimii mekaanisesti, minkä vuoksi siihen tulee väistämättä ikääntymisen myötä väljyyttä. Ajan myötä releiden vetonopeudet hidastuvat likaantumisen ja kulumisen vuoksi ja aiheuttavat siten pientä viivettä jarrun toiminnassa.

Pysähtymistarkkuuden heikkeneminen ei suoranaisesti ole turvallisuusongelma hissillä ajettaessa, mutta saattaa aiheuttaa kompastumisen hissiin mentäessä tai sieltä poistuttaessa. Liikuntaesteiselle pyörätuolia käyttävälle se voi olla este hissikoriin pääsemiseksi.

Pysähtymistarkkuusongelmasta päästään eroon uusimalla vanha mekaaninen kerrosjakajajärjestelmä elektroniseksi ohjausjärjestelmäksi, jossa hissikorin kerrospysähdys toteutetaan hissin moottorilla taajuusmuuttajan avulla ns. sähköisellä jarrutuksella. Lisäksi hissin lähtökiihdytys ja jarruttaminen tapahtuvat miellyttävästi ja pehmeästi.

Korin ovettomat hissit - riski käyttäjälle

Vanhojen hissien rakenteesta johtuva ongelma on korin oven puuttuminen. Tällaisissa hisseissä tapahtuu tapaturmia, kun hissikoriin asetetaan kuormaksi suuria esineitä. Kuorman lisäksi tapahtuu vaatteiden ja erilaisten hihnojen takertumisia edustan ja korin kynnyksen tai kuilun oven väliin. Vuosittain tällaisia tapauksia sattuu tuhansia, joista osa aiheuttaa jonkinasteisen tapaturman. Nykyisten hissien turvallisuus on tältä osin aivan eri luokkaa, koska niiden korissa on aina ovi, yleensä automaattinen.

Maassamme on nykyisin kahden turvallisuustason hissejä. Vuoden 1999 kesäkuun jälkeen käyttöön otetut hissidirektiivin mukaiset hissit, joissa matkustaminen on turvallista. Näissä hississä on aina korissa ovi, käytännössä yleensä automaattisesti toimivat ”liukuovet”. Ennen hissidirektiivin voimaantuloahan Suomessa oli mahdollista rakentaa hissi ilman korinovea, jolloin hissin liikkuessa avoin kori voi aiheuttaa takertumisvaaran. Modernisoinnin yhteydessä korin oven lisääminen tai kuilunovien vaihtaminen automaattioviksi on luonteva turvallisuuden parannus. Siihen löytyy erilaisia vaihtoehtoja, jotka sopivat erikokoisiin osiin pienentämättä oleellisesti korin hyötypinta-alaa.